Arvoisa juhlaväki!
Kuluva vuosi on ollut Heinolassa monien hienojen merkkivuosijuhlien ja -tapahtumien aikaa, ja useat meistä ovat saaneet olla näitä juhlia jo viettämässä. Tänään saamme juhlistaa Heinolan Sosiaali- ja Terveyskontaktin eli tuttavallisemmin SOTEKOn 60-vuotista toimintaa. 60 vuoden paalu on erittäin hieno ja merkittävä saavutus.
Mielenkiinnosta tarkastelin 60 vuoden takaista maailmaa, eli mitä merkityksellistä löytyisi vuodesta 1954. Tämä oli tehtävä tietolähteistä, kun en ihan heti kaikkea enää kyseisestä vuodesta muistanut. Mielenkiintoista oli huomata, että jossain määrin historia toistaa itseään ja tietyt asiat olivat otsikoissa silloin kuten myös nyt.
Jos aloitan ensin isosta maailmasta, niin tuolloin elettiin kylmän sodan aikaa. Euroopassa yhdentymiskeskustelu oli esillä ja valtiorajojakin siirrettiin. Tuolloin nimittäin Krimin niemimaa siirrettiin Venäjältä Ukrainalle. Mielenkiintoista sinänsä, kun samainen niemimaa on ollut siirron kohteena taas. Suunta on vain eri.
Suomessa vuosi 1954 oli uuden toivon ja nousun aikaa. Kauan kestänyt pula-aika alkoi jäädä taakse ja viimeisiä säännöstelyjä purettiin. Tuolloin mm. kahvi vapautui. Kulttuurin saralla vuonna 1954 suomalaisia kohahdutti merkittävä kirjateos: Väinö Linnan Tuntematon sotilas.
Heinolassa merkkitapahtumina historian kirjoihin kirjattiin mm., että Itä-Hämeen matkailuyhdistys avasi Näkötorni-kahvilan sekä käynnisti retkeilymajatoiminnan Harjupaviljongilla. Myös Heinolan kaupungin sosiaalihuollon yhteistyötoimikunta perustettiin sosiaalilautakunnan kutsumassa ja Raatihuoneella pidetyssä neuvottelutilaisuudessa 15.12.1954. Puheenjohtajana kokouksessa toimi silloinen sosiaalilautakunnan puheenjohtaja Eino Salonen. Varsinaisen aloitteen yhteistyötoimikunnasta teki SPR:n Heinolan osaston puheenjohtaja, rouva Lea Fagerlund. Yhteistyötoimikunnan tarvetta perusteltiin mm. sillä, että sosiaalista huoltotyötä tuli edistää. Oli nimittäin ilmennyt, että erikoisesti vanhusten huolto oli yksi vaikeimmista pulmakysymyksistä. Erityisesti laitoshuolto oli pian umpikujassa, kun kunnalliskoti oli epätarkoituksenmukainen ja hoitopaikkoja oli siellä liian niukasti. Myös avohuolto kaipasi uutta kehittämisotetta. No, kaukana näistä asioista ei taideta olla nytkään.
Toimikuntaan haluttiin mukaan kaupungissa toimineet järjestöt, joiden toimialaan kuului vapaa sosiaalinen toiminta. Yhteistyötoimikunnan varsinainen järjestäytyminen tapahtui maaliskuussa 1955. Nykyinen Soteko- nimi on peräisin vuodelta 1976, jolloin se otettiin käyttöön. Nyt sitten jäämme odottamaan juhlitaanko ensi vuonna uudet kuuskymppiset. Syytähän tietysti voisi olla tuosta varsinaisesta järjestäytymisestä johdettuna.
Kuluva vuosi on ollut Heinolassa monien hienojen merkkivuosijuhlien ja -tapahtumien aikaa, ja useat meistä ovat saaneet olla näitä juhlia jo viettämässä. Tänään saamme juhlistaa Heinolan Sosiaali- ja Terveyskontaktin eli tuttavallisemmin SOTEKOn 60-vuotista toimintaa. 60 vuoden paalu on erittäin hieno ja merkittävä saavutus.
Mielenkiinnosta tarkastelin 60 vuoden takaista maailmaa, eli mitä merkityksellistä löytyisi vuodesta 1954. Tämä oli tehtävä tietolähteistä, kun en ihan heti kaikkea enää kyseisestä vuodesta muistanut. Mielenkiintoista oli huomata, että jossain määrin historia toistaa itseään ja tietyt asiat olivat otsikoissa silloin kuten myös nyt.
Jos aloitan ensin isosta maailmasta, niin tuolloin elettiin kylmän sodan aikaa. Euroopassa yhdentymiskeskustelu oli esillä ja valtiorajojakin siirrettiin. Tuolloin nimittäin Krimin niemimaa siirrettiin Venäjältä Ukrainalle. Mielenkiintoista sinänsä, kun samainen niemimaa on ollut siirron kohteena taas. Suunta on vain eri.
Suomessa vuosi 1954 oli uuden toivon ja nousun aikaa. Kauan kestänyt pula-aika alkoi jäädä taakse ja viimeisiä säännöstelyjä purettiin. Tuolloin mm. kahvi vapautui. Kulttuurin saralla vuonna 1954 suomalaisia kohahdutti merkittävä kirjateos: Väinö Linnan Tuntematon sotilas.
Heinolassa merkkitapahtumina historian kirjoihin kirjattiin mm., että Itä-Hämeen matkailuyhdistys avasi Näkötorni-kahvilan sekä käynnisti retkeilymajatoiminnan Harjupaviljongilla. Myös Heinolan kaupungin sosiaalihuollon yhteistyötoimikunta perustettiin sosiaalilautakunnan kutsumassa ja Raatihuoneella pidetyssä neuvottelutilaisuudessa 15.12.1954. Puheenjohtajana kokouksessa toimi silloinen sosiaalilautakunnan puheenjohtaja Eino Salonen. Varsinaisen aloitteen yhteistyötoimikunnasta teki SPR:n Heinolan osaston puheenjohtaja, rouva Lea Fagerlund. Yhteistyötoimikunnan tarvetta perusteltiin mm. sillä, että sosiaalista huoltotyötä tuli edistää. Oli nimittäin ilmennyt, että erikoisesti vanhusten huolto oli yksi vaikeimmista pulmakysymyksistä. Erityisesti laitoshuolto oli pian umpikujassa, kun kunnalliskoti oli epätarkoituksenmukainen ja hoitopaikkoja oli siellä liian niukasti. Myös avohuolto kaipasi uutta kehittämisotetta. No, kaukana näistä asioista ei taideta olla nytkään.
Toimikuntaan haluttiin mukaan kaupungissa toimineet järjestöt, joiden toimialaan kuului vapaa sosiaalinen toiminta. Yhteistyötoimikunnan varsinainen järjestäytyminen tapahtui maaliskuussa 1955. Nykyinen Soteko- nimi on peräisin vuodelta 1976, jolloin se otettiin käyttöön. Nyt sitten jäämme odottamaan juhlitaanko ensi vuonna uudet kuuskymppiset. Syytähän tietysti voisi olla tuosta varsinaisesta järjestäytymisestä johdettuna.
Olemme olleet viimeisen parin vuosikymmenen ajan enemmän tai vähemmän erilaisten muutosten turbulenssissa eikä tahti ole viime aikoina osoittanut muutosrintamalla seesteisiä puoliaan. Kuntakentällä esillä ovat olleet sote-uudistus, erilaiset kuntarakennekeskustelut, valtionosuusuudistus jne. Rahoitusmarkkinat ovat olleet epävakaat, talouden käyrät osoittavat alaspäin, eikä kukaan pysty ennustamaan tarkkaa parantumisen hetkeä. Muutokset luovat tietynlaista epävarmuutta, varsinkin jos emme ole täysin tietoisia siitä, mihin olemme tarkkaan ottaen pyrkimässä tai menossa. Kun muutosten mittakaava laajennetaan kotimaamme rajojen ulkopuolelle, on oikean tiedon hallinta entistä haasteellisempaa. Uskon, ettemme ole erimieltä siitäkään, jos totean, että kaikki muutoksellisuus ja uudistamisen vimma ei aina ole ollut onnistunutta. Eikä etenkään silloin, jos muutoksella haetaan pikavoittoja, taikka muutos tehdään muutoksen vuoksi. On muistettava, että muutoksen keskiössä on viime kädessä aina yksittäinen ihminen. Ennen oli itsestään selvää, Tuntemattoman sotilaan -hengessä, ettei kaveria jätetä. Tämä korosti yhteisvastuullisuutta. Nykyisellään voi vain toivoa, ettei tuo sama sanonta muovaudu niin, ettei kaverille jätetä. Tämä tarkoittaa yksilökeskeisyyden korostumista.
Sotekon toiminta eri vuosikymmeninä on perustunut ihmisten yhteiseen tekemiseen ja sitoutumiseen yhdistystyöhön. On toteutettu yhteisiä retkiä, opintomatkoja, tapahtumia ja virkistäytymistilaisuuksia. Tärkeää on yhteisöllisyys ja mukana olon mahdollisuus. Ihmiset tapaavat toisiaan ja voivat vaihtaa ajatuksiaan yhdistystyöstä sekä saada vertaistukea.
Sotekon toiminta on avoin kaikille sosiaali- ja terveysalalla toimiville yhdistyksille. Tällä hetkellä erilaisia yhdistyksiä ja toimijoita on kolmisenkymmentä, ja kun jäsenyhdistysten jäsenet lasketaan yhteen, saadaan toimijajoukoksi lähes kolmetuhatta henkilöä. Siinä on vaikuttajajoukkoa kerrakseen. Sotekoa voisikin kuvata rakenteeltaan sateenvarjomaiseksi, jonka alla eri jäsenyhdistykset voivat toimia. Malli ei ole hierarkkinen tai byrokraattinen vaan todellinen yhteistyömalli, jossa jokainen yhdistys toimii tavallaan, mutta hyötyy yhdessä toimimisen eduista ja iloista sekä tarvittaessa saavat tukea lähes asiassa kuin asiassa. Toimintaa järjestetään ja kehitetään sen mukaan kuin jäsenyhdistykset hyväksi kokevat.
On todettava, ettei yhdenkään toimijan, joka mukaan Sotekon toimintaan haluaa, jää kiinni vaikeasta tai byrokraattisesta hakemusprosessista pitkine käsittelyaikoineen eikä tuo vuotuinen jäsenmaksukaan voi esteenä olla, kun Sotekon jäsenyys on maksutonta. Sotekon toiminta koko valtakunnassa on ainutlaatuista. On toivottavaa, että uusia voimia kasvaa nykyisen toiminnan ja toimijoiden ohessa.
Esitän mitä parhaimmat onnittelut sekä omasta että Heinolan kaupungin puolesta juhlivalle Sotekolle ja sen kaikille jäsenyhdistyksille sekä järjestöväelle toivottaen samalla mitä parhainta tulevaisuutta ja pitkää ikää.
Savolaisittain: Ikkee tulloo, vuan vanahaks ee tarvihe tulla!
Heinolan va. kaupunginjohtaja Jussi Teittinen
Sotekon toiminta eri vuosikymmeninä on perustunut ihmisten yhteiseen tekemiseen ja sitoutumiseen yhdistystyöhön. On toteutettu yhteisiä retkiä, opintomatkoja, tapahtumia ja virkistäytymistilaisuuksia. Tärkeää on yhteisöllisyys ja mukana olon mahdollisuus. Ihmiset tapaavat toisiaan ja voivat vaihtaa ajatuksiaan yhdistystyöstä sekä saada vertaistukea.
Sotekon toiminta on avoin kaikille sosiaali- ja terveysalalla toimiville yhdistyksille. Tällä hetkellä erilaisia yhdistyksiä ja toimijoita on kolmisenkymmentä, ja kun jäsenyhdistysten jäsenet lasketaan yhteen, saadaan toimijajoukoksi lähes kolmetuhatta henkilöä. Siinä on vaikuttajajoukkoa kerrakseen. Sotekoa voisikin kuvata rakenteeltaan sateenvarjomaiseksi, jonka alla eri jäsenyhdistykset voivat toimia. Malli ei ole hierarkkinen tai byrokraattinen vaan todellinen yhteistyömalli, jossa jokainen yhdistys toimii tavallaan, mutta hyötyy yhdessä toimimisen eduista ja iloista sekä tarvittaessa saavat tukea lähes asiassa kuin asiassa. Toimintaa järjestetään ja kehitetään sen mukaan kuin jäsenyhdistykset hyväksi kokevat.
On todettava, ettei yhdenkään toimijan, joka mukaan Sotekon toimintaan haluaa, jää kiinni vaikeasta tai byrokraattisesta hakemusprosessista pitkine käsittelyaikoineen eikä tuo vuotuinen jäsenmaksukaan voi esteenä olla, kun Sotekon jäsenyys on maksutonta. Sotekon toiminta koko valtakunnassa on ainutlaatuista. On toivottavaa, että uusia voimia kasvaa nykyisen toiminnan ja toimijoiden ohessa.
Esitän mitä parhaimmat onnittelut sekä omasta että Heinolan kaupungin puolesta juhlivalle Sotekolle ja sen kaikille jäsenyhdistyksille sekä järjestöväelle toivottaen samalla mitä parhainta tulevaisuutta ja pitkää ikää.
Savolaisittain: Ikkee tulloo, vuan vanahaks ee tarvihe tulla!
Heinolan va. kaupunginjohtaja Jussi Teittinen
